2nd International Finnbrain Congress on Prenatal and Early Life Stress, Turku
Osallistuin Finnbrainin ja Turun yliopiston järjestämään kolmipäiväiseen koulutukseen varhaisesta syntymää edeltävästä ja varhaislapsuuden stressistä ja stressin vaikutuksista kasvavan lapsen elämään. Koulutus oli mielenkiintoinen ja hyvin järjestetty. Ensimmäinen päivä oli suomenkielinen moniammatillinen koulutuspäivä aiheenaan ”Varhaisen stressialtistuksen merkitys lapsen kehitykselle ja terveydelle”. Päivässä oli sekä luennoitsijoita että osallistujia monilta eri lasten kanssa toimivilta aloilta. Päivän aikana kuullut luentoesitykset olivat tasokkaita ja innostavia. Luentojen jälkeinen keskustelu oli runsasta ja monipuolista. Keskusteluissa sivuttiin monitahoisen palvelujärjestelmämme haasteita ja pohdittiin sitä, miten eri sektoreilla pystyttäisiin paremmin tekemään töitä yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Kaksi jälkimmäistä koulutuspäivää olivat kansainvälisiä, englanniksi, ja niissä saimme kuulla monista mielenkiintoisista aiheeseen liittyvistä tutkimusprojekteista ja -löydöksistä.
Sekä suomen- että englanninkielisissä koulutuspäivissä pyrittiin määrittämään sitä, mitä ovat syntymää edeltävä ja lapsuuden aikainen stressi ja mitä ovat stressin mahdolliset vaikutukset. Oli mielenkiintoista kuulla kuinka prenataalisilla tekijöillä voi olla myös monisukupolvisia vaikutuksia. Monet biologiset järjestelmät ohjelmoituvat raskauden ja varhaislapsuuden aikana, mutta myös vanhempien ennen lapsen syntymää kokemalla stressillä voi olla vaikutusta syntyvään ja kehittyvään lapseen; äideillä, joilla itsellä oli taustalla vaikea lapsuuden trauma, syntyi normaalin kokoisia vauvoja, mutta näillä vauvoilla oli muutaman päivän iässä tehdyissä aivokuvantamistutkimuksissa harmaan aineen volyymi pienempi kuin niillä vauvoilla, joiden äidillä ei ollut taustalla vaikeaa traumaa. Myös äidin raskauden aikaisella stressillä voi olla vaikutusta lapsen aivojen kehitykseen ja äidin raskauden aikainen stressi voi myös nostaa lapsen riskiä toistuville hengitystieinfektioille. Toisaalta taas äidin kokemalla hyvällä elämänlaadulla on todettu olevan positiivinen vaikutus vastasyntyneen lapsen löydöksiin. Myös sperma on herkkä ulkoisille ärsykkeille ja isän varhaislapsuuden kokemukset voivat jättää merkkejä siittiöiden epigenetiikkaan ja isän elämänlaadulla on todettu olevan vaikutusta spermaan. Se, mikä näiden löydösten merkitys lopulta lapsen hyvinvoinnille ja kasvulle kaiken kaikkiaan on, ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja selvää. Yksilöllisen omilla positiivisilla kokemuksilla voiolla suojaavia positiivisia vaikutuksia.
Koulutuksessa korostui monissa eri luennoissa se, että ympäristöllä on suuri vaikutus lapsen kehitykseen. Jos olosuhteet ovat suunnilleen samanlaiset, niin lapset kasvavat ja kehittyvät samalla tavalla. Ympäristö voi muokata biologiaa ja varhaislapsuuden kaltoinkohtelulla voi olla hyvinkin monenlaisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Prenataaliset ja varhaislapsuuden stressitekijät voivat aiheuttaa lapsen stressinsäätelyjärjestelmän toimintahäiriön, mikä vaatii pitkäkestoista tukea ja kuntoutusta. Yksilön sopeutumiskyky ja resilienssi voivat vaikuttaa siihen, miten nämä varhaiset kokemukset lopulta lapseen vaikuttavat. Luennoissa korostui myös se, että aivot ovat plastiset ja huolimatta aiemmista stressikokemuksista, voidaan kuntoutuksella ja hoitotoimenpiteillä saada aikaan positiivisia tuloksia. Vuorovaikutus ja emotionaalisiin tarpeisiin vastaaminen korostuivat merkittävinä.
Kiitän Lastenlääkäriyhdistystä saamastani apurahasta ja mahdollisuudesta päästä osallistumaan mielenkiintoiseen ja opettavaiseen kokoukseen.
Anna-Riitta Heikkilä